Bouvet’ nsaari

Bouvet ’ nsaari on maailman syrjäisin saari. Lähin maa on Kuningatar Maudin maa Etelämantereella, yli 1 600 kilometrin päässä etelässä, joka on itse asumaton.

sillä ei ole satamia tai satamia, ainoastaan offshore-ankkuripaikkoja, joten sitä on vaikea lähestyä. Aallot ovat luoneet hyvin jyrkän rannikon. Saarelle pääsee helpoiten laivan helikopterilla. Jäätiköt muodostavat paksun jääkerroksen, joka putoaa korkeilta kallioilta mereen tai vulkaanisen hiekan mustille rannoille. 29,6 km (18.4 mailia) rantaviivaa ympäröi usein jääpeite. Saaren korkein kohta on nimeltään Olavtoppen, jonka huippu on 780 metriä merenpinnan yläpuolella. Saaren länsirannikolle vuosina 1955-1958 ilmestynyt laavahylly toimii lintujen pesimäpaikkana.

Ankaran ilmaston ja jään sitoman maaston vuoksi kasvillisuus rajoittuu jäkäliin ja sammaliin. Hylkeet, merilinnut ja pingviinit ovat ainoita eläimiä.

Maantiede

sijaitsee Etelä-Atlantilla 54°25,8 ’S 3°22,8’ E. Se sijaitsee Atlantin Keskiselänteen eteläpäässä ja on noin 2 200 kilometriä etelälounaaseen Etelä-Afrikan rannikon edustalla ja noin 1 700 kilometriä prinsessa Astridin rannikolta etelään Kuningatar Maudin maalla Etelämantereella. Saaren pinta-ala on 49 neliökilometriä, josta 93 prosenttia on jäätikön peitossa. Saaren keskellä on jään täyttämä toimimattoman tulivuoren kraatteri. Rannikolla sijaitsee joitakin luotoja ja yksi pienempi saari, Larsøya. Kivivyöryn 1950-luvun lopulla synnyttämä Nyrøysa on ainoa helppo laskeutumispaikka ja siellä sijaitsee sääasema.

historia

• 1.tammikuuta 1739 löysi ranskalainen kapteeniluutnantti Charles Bouvet de Lozier. Koordinaatit eivät kuitenkaan olleet tarkasti vahvistettuja.
• 1808, kun Brittiläinen valaanpyytäjä James Lindsay löysi sen ja nimesi sen Lindsay Islandiksi. Lindsey ei pystynyt laskeutumaan, mutta hän otti oikeat Laakerit.
• hylkeenpyytäjä Benjamin Morrell oli ensimmäinen, joka vaati maihinnousua saarelle. Hänen väitteensä kiistettiin.
• 10.joulukuuta 1825 kapteeni George Norris lunasti saaren Britannian kruunulle ja nimesi sen Liverpoolinsaareksi.
• 1893 Joseph Fuller huomasi saaren, mutta ei kyennyt nousemaan maihin. * 1898 Carl Chunin Saksalainen retkikunta ruoppasi merta geologisen näytteen saamiseksi, mutta he eivät kyenneet laskeutumaan saarelle.
• 1927 Norvegian ensimmäinen retkikunta rantautui ja lunasti saaren Norjalle. * 1928 saapui toinen Norvegian retkikunta. * 1930 julistettiin Norjan departementiksi.
• 1954 Uusi laavavirran muodostama laguuni.
• 1964 komentaja Allan Crawford ryhmineen tutki saarta lyhyesti.
• joulukuuta 1971 saari ja sen aluevedet suojeltiin luonnonsuojelualueena.
• 1977 rakennettiin automaattinen sääasema.
• 1978-1979 saarella toimi muutaman kuukauden ajan miehitetty sääasema.

lainkäyttöalueet

norjalaisten riippuvuussuhde vuodesta 1930 Britannian kanssa käydyn riidan jälkeen.

Mystery

vuonna 1964 Brittiläinen komentajakapteeni Allan Crawford ja ryhmä lähetettiin helikopterilla Bouvet ’ Nsaarelle tutkimaan aluetta. Hän löysi ryhmänsä kanssa laguunin, joka muodostui laavavirrasta noin 10 vuotta ennen heidän tutkimusmatkaansa. Outoa kyllä, laguunilla oli hylätty pelastusvene. Laguunia ympäröivissä etsinnöissä löydettiin airot ja kuparisäiliö, mutta ei jälkeäkään kuolleista tai elävistä ihmisistä. He eivät voineet etsiä muuta saarta huonon sään vuoksi. Kaksi vuotta myöhemmin seurasi retkikunta, eikä venettä, airoja ja kuparitankkia näkynyt. Mysteeri on, miten vene pääsi saarelle. Bouvet ’ ta on helppo kaivata meren äärellä, joten sinne rantautuneen haaksirikon eloonjääneet ovat epätodennäköisiä. Vaikka saari löytyisikin, siellä on mahdotonta ylläpitää elämää. Mikään muu retkikunta ei ole lunastanut venettä, joten ilmeisesti se, mitä heiltä ei jäänyt. Veneessäkään ei ollut tuntomerkkejä.

tutkimustyökalut

Bouvet ’ nsaaren mysteeri

(luotisi)

(luotisi)

(luotisi) (luotisi)